Osa 2: Kyllä se tästä.
Osa 1
Eh, anteeksi että on vähän kestänyt. Olen laiska. Ja sen lisäksi olen homehtunut mökillä ihan riittävän suuren osan kesästä. Mutta nyt on uusi päivitys, jossa on Liian Monta kuvaa. (Ja tajusin sitten ihan itsekin, että Remington on teini. D'oh. :D)
Anne sai isomman talon. Ei tuo nyt vieläkään mitään huippuluksusta ole, mutta parempi kuin se vanha koirankoppi.
Olen käsittämätön sählä, enkä saanut kuvaa siitä, kun naapurin Damien näki Annen tekemässä läheistä tuttavuutta Trista-nimisen neidin kanssa. Anne hukuttaa surunsa taiteeseen.
Damien ei onneksi ottanut liiaksi itseensä Annen pikkuisesta syrjähypystä. (Josta tosin on hyvää vauhtia kehittymässä ihan kunnon suhde. :P)
Ilmeisesti poika on varsin hyvä antamaan anteeksi, koska kaikkihan tietävät mihin tämä johtaa...
Tästä nyt puhumattakaan. :D
Juuri niin: kyyneliin. D: Annea masentaa.
Pettymyksen jälkeen Anne suuntaa kaiken tarmonsa työhönsä ja uransa kehittämiseen.
Ja ruuanlaittoon, tietenkin. Damien ei voi vastustaa tällaista kodin hengetärtä.
Ja kyllähän sieltä pian heruukin. Useaan otteeseen. :P Vauvakello ei kilise, ja kello käy koko ajan. Anne rupsahtaa kohta auttamattomasti.
Ihmissuhdehuolista huolimatta, tai niiden takia, Anne on edennyt jo simnautiksi. Onnea, tyttö.
Onnea ei kuitenkaan kestä pitkään: vastaan väärin urakysymykseen ja Anne saa kenkää. Enkä tietenkään saa kuvaa siitä, kun neiti suree mennyttä uraansa. Onneksi hänen annettiin pitää kallis työpuku, ja lohduttava sylikin löytyy läheltä.
Työtön Anne repsahtaa täysin: mitä naapuritkin ajattelisivat. (Hän ei selvästi ole kuullut hienovaraisesta vihjailusta. Suoraan kimppuun vain. :D)
Paluu töihin odottaa. Pohjalta tosin on aloitettava, mutta nyt luulisi ylennyksiä ropisevan kiitettävään tahtiin, onhan tytöllä taitopisteitä jo varsin kiitettävä kasa.
Ystäviä onneksi löytyy.
Lehtityttökin pitää Annesta. Tämä on jo Annen viides paras ystävä.
Oho, Anne ryntää suoraan autokyydistä oksentamaan, ja on sen jälkeen tuupertua vessan lattialle. Ei jaksa raukka edes käydä suihkussa, vaikka noin haisee. Voisiko Damienin kanssa pelehtiminen alkaa vihdoin tuottaa tulosta?
Aivan oikein, Anne on pieniin päin! Mutta nyt on ongelma: lapsi tarvitsee toisenkin kasvattajan, ettei äitiparka uppoa työhön.
Apu onneksi löytyy läheltä: puolisalainen rakastajatar Trista lupautuu lapsen huoltajaksi. Tämän täytyy olla tosi rakkautta, katsokaa vaikka noita mammakuteita. :D
Kun Trista nyt muuttaa Annen luo, täytyy hänelle tehdä jonkin tason muodonmuutos. Tässä on kunnollinen naamakuva. Ei mitenkään pahan näköinen tyttö.
Ja toinen kuva. Kyllä tuollainen jo kelpaa. :D
Pisteet:
1 sukupolvipiste
2,3 perheystäväpistettä (Tajusin sitten vasta nyt että niitä tuleekin 1/3 per ystävä. *tyhmä*)
0,1 pistettä täysistä elämän eliksiiri -pulloista
yhteensä 3,4 pistettä
Seuraavassa jaksossa: Millaisen vauvan Anne pyöräyttää? Soivatko uudelle parille hääkellot? Ehtiikö/viitsiikö kirjoittaja päivittää ennen joulua?Samaan lepakkoaikaan, samalla lepakkokanavalla!
Eh, anteeksi että on vähän kestänyt. Olen laiska. Ja sen lisäksi olen homehtunut mökillä ihan riittävän suuren osan kesästä. Mutta nyt on uusi päivitys, jossa on Liian Monta kuvaa. (Ja tajusin sitten ihan itsekin, että Remington on teini. D'oh. :D)
Anne sai isomman talon. Ei tuo nyt vieläkään mitään huippuluksusta ole, mutta parempi kuin se vanha koirankoppi.
Olen käsittämätön sählä, enkä saanut kuvaa siitä, kun naapurin Damien näki Annen tekemässä läheistä tuttavuutta Trista-nimisen neidin kanssa. Anne hukuttaa surunsa taiteeseen.
Damien ei onneksi ottanut liiaksi itseensä Annen pikkuisesta syrjähypystä. (Josta tosin on hyvää vauhtia kehittymässä ihan kunnon suhde. :P)
Ilmeisesti poika on varsin hyvä antamaan anteeksi, koska kaikkihan tietävät mihin tämä johtaa...
Tästä nyt puhumattakaan. :D
Juuri niin: kyyneliin. D: Annea masentaa.
Pettymyksen jälkeen Anne suuntaa kaiken tarmonsa työhönsä ja uransa kehittämiseen.
Ja ruuanlaittoon, tietenkin. Damien ei voi vastustaa tällaista kodin hengetärtä.
Ja kyllähän sieltä pian heruukin. Useaan otteeseen. :P Vauvakello ei kilise, ja kello käy koko ajan. Anne rupsahtaa kohta auttamattomasti.
Ihmissuhdehuolista huolimatta, tai niiden takia, Anne on edennyt jo simnautiksi. Onnea, tyttö.
Onnea ei kuitenkaan kestä pitkään: vastaan väärin urakysymykseen ja Anne saa kenkää. Enkä tietenkään saa kuvaa siitä, kun neiti suree mennyttä uraansa. Onneksi hänen annettiin pitää kallis työpuku, ja lohduttava sylikin löytyy läheltä.
Työtön Anne repsahtaa täysin: mitä naapuritkin ajattelisivat. (Hän ei selvästi ole kuullut hienovaraisesta vihjailusta. Suoraan kimppuun vain. :D)
Paluu töihin odottaa. Pohjalta tosin on aloitettava, mutta nyt luulisi ylennyksiä ropisevan kiitettävään tahtiin, onhan tytöllä taitopisteitä jo varsin kiitettävä kasa.
Ystäviä onneksi löytyy.
Lehtityttökin pitää Annesta. Tämä on jo Annen viides paras ystävä.
Oho, Anne ryntää suoraan autokyydistä oksentamaan, ja on sen jälkeen tuupertua vessan lattialle. Ei jaksa raukka edes käydä suihkussa, vaikka noin haisee. Voisiko Damienin kanssa pelehtiminen alkaa vihdoin tuottaa tulosta?
Aivan oikein, Anne on pieniin päin! Mutta nyt on ongelma: lapsi tarvitsee toisenkin kasvattajan, ettei äitiparka uppoa työhön.
Apu onneksi löytyy läheltä: puolisalainen rakastajatar Trista lupautuu lapsen huoltajaksi. Tämän täytyy olla tosi rakkautta, katsokaa vaikka noita mammakuteita. :D
Kun Trista nyt muuttaa Annen luo, täytyy hänelle tehdä jonkin tason muodonmuutos. Tässä on kunnollinen naamakuva. Ei mitenkään pahan näköinen tyttö.
Ja toinen kuva. Kyllä tuollainen jo kelpaa. :D
Pisteet:
1 sukupolvipiste
2,3 perheystäväpistettä (Tajusin sitten vasta nyt että niitä tuleekin 1/3 per ystävä. *tyhmä*)
0,1 pistettä täysistä elämän eliksiiri -pulloista
yhteensä 3,4 pistettä
Seuraavassa jaksossa: Millaisen vauvan Anne pyöräyttää? Soivatko uudelle parille hääkellot? Ehtiikö/viitsiikö kirjoittaja päivittää ennen joulua?